Loppusuoralla

Jouluvaloissa ei olla säästelty

Lähetäämpä siitä liikenteeseen, mikä on askarruttanut tässä jo parisen kuukautta, et milläkä me tullaan kotia. Monen taistelun, sähköpostin, puhelun, vierailun ja rahanmenon jälkeen ollaan päädytty siihen tulokseen, että auto jää tänne ja tullaan lentämällä kotia. Päätös on ollut melko tuskastuttava ja sitä ollaan pyöritelty monesta suunnasta, mutta tähän ollaan tultu.

Tässä lähiaikoina on tuntunu, että ollaan vaivattu yhtä sun toista meidän autolla saadakseen jotakin selekoa. Tais tulkkiki jo saada tarpeekseen, joten sitäkään ei enää viitti vaivata. Enkä kyllä ihmettele laisinkaan. Onhan tuossa ollu sen verran kova homma, et hävettää jo pyytää ihmisiltä apua. Vaikka ihmiset yleensä tarjoaa apua, mutta muutaman kerran jälkeen alkaa tuntumaan, ettei ole mitään annettavaa takasin, joten viisain yrittää välliin itekseenki pärjätä. Jopa meidän vuokranantaja kyseli hulluna autosta ja ehkä olisi saanut myytyä sen, jos moottori olisi ollut vähän paremmassa kunnossa. Sähköposteja ollaan lähetetty ainakin neljään paikkaan plus parille välikädelle ja kääntäjälle, eikä oikeen aina pysy itekkään kärryillä, että mitä ollaan mihinki suuntaan kirjotettu. Korjaamokin alkaa jo hätistelee päätöksillä, kun auto vie turhaa tilaa muutenkin jo ahtaassa tallissa. Moottoria ei loppupeleissä löytynyt ja vanhan moottorin korjaaminen kaikkine osine, töineen ja veroineen tulisi maksamaan 1700€.

Sitä ollaanki sitte pyöritelty, että tuolla hinnalla saadaan auto helposti myytyä suomessa, joten korjaaminen olisi kannattavaa, jos vain auto kestää loppuun saakka. Lisäkustannuksia toisi myös talvirenkaiden osto. Punnittiin, että matka olisi suurinpiirteen ilmanen jos vain päästään perille ja saadaan myytyä auto, mutta auton hajotessa matkakustannukset saattaisi nousta todella korkeiksi. Löydettiin lopulta halvat lennot lissabonista, joten päädyttiin hieman pienempään riskiin ja maksetaan pikkasen matkoista, mutta ei tarvitse huolehtia siitä, että matkakustannukset saattaisi pompata vielä erittäin suureksi. Olisihan se kyllä kruunannut reissun, jos oltaisi vielä autolla päästy takaskin asti. Tällä kertaa aika kävi liian vähiin, jotta oltaisi saatu järkihintaan auto korjattua. Joskus vain täytyy vaihtaa suunnitelmaa, vaikka kuinka mieli haluaisi toista. Lento on hieman mietityttäny, että saadaanko kaikki tavarat mukaan, mutta varattiin lennoille toiset matkalaukut, joten eiköhän me saada kaikki tavarat menemään tuohon pakettiin. Tuli autoon pakattua nimittäin aika reippaasti tavaraa.

Tänään soitin yhdelle romuttamolle, jonka oli kiinnostunut meidän autosta. Puhelimessa ei enkku sujunu kyllä ollenkaan, vaikka niin meille luvattiin. No sain sovittua kuitenkin illaksi tapaamisen korjaamolle, mutta kuten aavistelin, niin enkun taito oli ollu sen verran heikkoa, ettei kaveri saapunukkaan paikalle. Korjaamon pitäjä soitti kuitenki romuttamolle ja saatiin vihdoin tehtyä kauppaa autosta. Kaverit käy huomenna hakemassa meidän auton aamulla ja käydään päivällä romuttamolla täyttämässä vielä tarvittavat paperit. Ne lupautu maksamaan 400€ koko pirssistä, mikä on minusta aika kohtuullisesti, sillä edellinen tarjous on ollut vain 160€. Ei passaa vielä huokasta ennen kuin on rahat kädessä ja saa vihdoin pyyhkiä auton pois mielestä ja alkaa valmistautuu viimeseen viikkoon.

Itse olen tässä kaikin voimin yrittäny taistella nuhaa vastaan, sillä kolmen viikon tauon jälkeen vihdoin ja viimein on luvassa kunnon aaltoja ja tämä poika on sairaana. Kumpa jostakin saisi semmosen poppaskonstin millä saisi pariksi viikoksi nuhan pois ja sairastais vaikka jouluna. Nyt alkaa kuitenkin surffaus olleen semmosella mallilla, että on aika siirtyä hieman isompiin aaltoihin. Veikkaan, että noita aaltoja on odottanu innokkaammin ku lapsena joululahjoja.

Kokeeseen lukua

Tänään oli espanjan kielen kirjallinen koe ja ei voi kun ihmetellä kuinka täällä kämpässä ollaan yhtäkkiä paneuduttu opiskeluun niin raakasti. Täällä on 2 päivää ollu yhtä lukemista ja lukiessa on samalla miettiny, että olis ehkä sittenkin ollut viisasta ottaa edes yksi espanjan kielen kurssi jo suomessa. Olisi saanut paljon enemmän irti espanjan kielestä, sillä vasta nytten alkaa hahmottamaan ihmisten puhuessa sanoja sieltä täältä, eikä tuo kielioppikaan niin vaikeaa ollut. Alkaa pikkuhiljaa loksahtamaan espanjankielen palaset kohdalleen, mutta vielä tarvitsisi sen puolivuotta, että sitä oppisi myös käyttämään. Ensi viikolla on sitten suullinen koe.

Loppuaika täällä menee varmasti pitkälle projektin viimeistelyssä ja hommien järjestelyssä, jotta saadaan kaikki paperit kuntoon. Lento lähtee 22. päivä ja sitä ennen olisi hyvä saada kaikki hoidettua. Toisaalta odottaa jo kotia pääsyä, mutta toisaalta tämä loppuu ehkä vähän kesken. Lähtiessä veli kertoi omista vaihtokokemuksista ja totesi, että puoli vuotta sitä oli ihan pihalla ja toinen puoli vuotta oli sitten opiskelua. Ja voin kyllä melkeempä yhtyä tuohon. Nyt sitä on alkanut päästä jyvälle koko hommaan, mutta pitää lähtä jo takasin.