6 viikkoa reissua takana

Lähialueen ympyrän mallinen kävelykatu

Täällä kävi taas pari suomalaista pyörähtämässä kylässä. Käytiin iltapalaksi maistamassa Domino´s pizzan eväitä. Satuttiin justiinsa ruuhka-aikaan, eikä pizzojen saannissa kestäny ku 45 min. Otettiin kotipakettiin ja kämpille mentäessä alkoi hirveä sadekuuro. Oli lähes koomisen näköstä kattoa, kun pojat ei tienny pitääkö pizzaa suojassa vai suojatakko pizzalla itseä vesisateelta. Poikien reissu oli osittain myös työmatka, joten heidän piti aika pikasesti myös lähteä eteenpäin.

Kuva ei liity tapaukseen,
mutta lämpimiä tonnikalavoileipiä ei voita mikään.

Vihdoinki alkoi espanjan kielen kurssit. Tunnit pidetään maanantaina ja keskiviikkona. Kurssi jatkuu joulukuuhun asti ja koe pitäisi olla 19. päivä. Kuulemma sitä pystyy todennäköisesti aikaistamaan, jotta päästäisiin hieman aikasemmin lähtemään kotia ja kerettäisiin jouluksi kotiin. Jos kielten opiskelu on ennen ollu vaikeaa, niin nyt se meni ihan uudelle tasolle, kun pitää enkuksi yrittää ymmärtää mitä opettaja selittää. Suurimman osan ymmärtääkin, mutta tahti on niin kova, että itsellä tekee tiukkaa muistaa kaikki mitä millonkin ollaan käyty. Ehkä kertaaminen saattaisi helpottaa. Joskus ei ota oikeen selvää, että mitä kieltä se opettaja tälläkertaa puhuu, kun välliin saattaa kesken lauseen vaihtaa kieltä. Yks asia särähti jotenki korvaan näin suomalaisittain, kun heti alussa opettaja meinas, että kielen oppiminen on helppoa, sillä espanjalaiset lausuu siten miten kirjotetaan. Ihan niinku suomalaiset. Mutta ei menny puoltakaan tuntia, niin alettiin opettelemaan lausumisia ja kaikkia poikkeuksia tulee aina vain lisää ja lisää.

Projektikin on alkanut pikkuhiljaa etenemään ja onneksi projektin vetäjä tuntuu ymmärtävän, että meillä on aika menny enempikin lomaillessa ja tutustuessa paikkoihin ja tottuessa uuteen elämäntyyliin, niin projekti on jääny vähän vähemmälle, mutta kuulemma kokoajan enemmän ja enemmän pitäisi alkaa tekemään sitä. Tämän viikon tehtävänä on kääntää ohjelma kokonaan englanniksi, jotta ensi kerralla voidaan kokeilla toimiiko käännetty ohjelma niin kuin alkuperäinenkin. Myös yhden powerpointin kuvat pitää kääntää englanniksi, sillä kuvat toimii samalla apuvälineenä. Tän viikon työt on vielä rästissä, joten huomiselle tietää kouluhommia.

Evä irti

Tällä viikolla ei ole tapahtunut mitään hirveen erikoista, mutta itsellä on tullut käytyä parturissa, hierojalla, shoppailemassa, surffaamassa, lenkillä ja vihdoin pääsi testaamaan omaa lautaa, joka tosin meni heti rikki. Yksi evä lähti irti, kun seisoin laudan päällä sen osuessa pohjaan. Huomasin vasta myöhemmin osan puuttuvan, joten joutuu ostamaan uuden osan. Todennäköisesti eviä myydään vain kolmen paketeissa ja hinta liikkuu 80€ kieppeillä. Evän pidikkeet meni siinä samalla ja sen korjaaminen maksaa jotain alle 20€. Tällä viikolla on joutunut totuttelemaan elämään ilman autoa. Edellisen kerran olen 7 vuotta sitten käyttäny linja-autoja kaupungissa. Pikkasen on siihen totutteleminen, että liikkumisen säde pienenee huomattavasti, mutta kyllähän tämä elämä näinkin menee. Ompahan vähemmän huolia, kun ei tarvitse miettiä, että millon auto taas hajoaa. Saatiimpahan kuitenkin linja-auto kortit hommattua, eikä opiskelijalle yksi matka tainnut maksaa kuin 70 senttiä. Täällä ei tunnu olevan missään vuokralla skoottereita, joita voisi silloin tällöin vuokrata. Olisi mukava semmonen vuokrata ja käydä kattelemassa ihan randomi paikkoja. Ensi viikolle on luvattu taas aurinkoa ja itselläni kiinnostais kiivetä paikan korkeimman vuoren huipulle ja käydä siellä paistamassa makkaraa. Ainut haittapuoli siinä on vain, että linja-auto ei mene älyttömän lähelle kyseistä paikkaa. Kysyin paikalliselta, että saako täällä tehä nuotiota, niin vastauksena oli, että kesällä on ollut niin paljon metsäpaloja, että lakia oli muutettu, mutta ei muistanut mitenkä paljon lakia on muutettu. Pitänee tehä sitte mahollisimman pieni nuotio.

Tarjoilija muistaa jo, että kaksi café con lecheä
 ja yksi largo solo café

Yksi ilta oli poikien kanssa kahvipoytäpalaveri. Pitää jo alkaa tosissaan miettimään auton suhteen mikä on kannattavaa. Itse olen jo tottunut linja-autoihin, enkä välttämättä enää halua sijoittaa viimesiä rahoja autoon, mutta pojilla tuntuu löytyvän vielä luottoa autolle. Saa nähä mitä sille loppupeleissä tehään. Meijän projektin vetäjä oli sen verran ystävällinen, että tarjoutui soittamaan korjaamolle ja kysyämään paljonko tulisi maksamaan auton hinaaminen toisen kaupungin volkswagenin merkkihuollosta nyrkkipajalle. Merkkihuolto osottautui aivan liian kalliiksi, sillä pelkkä moottorin aukaseminen maksaa jo monta sataa, eikä ne käytä kuin uusia osia. Toivon mukaan nyrkkipajalla olisi tuntihinta pienempi. Uudesta liikkeestä pitäisi kysyä myös paljonko maksaa vikojen tutkiminen ja korjaaminen kokonaisuudessaan. Ilman espanjan kielen taitoa semmosen kyseleminen puhelimessa olisi todella vaikeaa, joten opettajan apu on verraton. Toivottavasti sieltä tulisi edes jonkinlainen arvio, jotta olisi helpompi päättää korjatakko autoa vai ei.