Perus elämää

Joulua pukkaa joka puoella

En tiijä minkä takia nyt on ollu vähän tukossa paikat. Varmaan tuo pienoinen kylmyys tekee temppunsa ja sitä on jämähtäny ihan jumiin, joten kävin taas hierojalla. Mikäs sen mukavempaa tapaa aukasta paikkoja. Jotenki ajattelee että kun ollaan espanjassa, niin täällä pitäisi olla aina lämmin, mutta kuinka ollakkaan, täällähän on kylmempi ku suomessa. Tai ainakin se tuntuu siltä. Liekkö sitä alitajunnassa kuvittelee, että täällä on aina lämmin, eikä osaa pistää tarpeeksi vaatetta ja hytisee 10 asteen lämpötilassa ihan jäässä. Paikallisetki ihmettelee, että eihän meillä täällä pitäs kylmä olla ku ollaan suomesta. Koitappa siinä selittää, että vaikka paikotellen suomessa lämpötila onkin 30 astetta tästä vielä kylmempi, niin siltikin tuntuu, että tämä tuntuu jopa pahemmalta.

Koululla

Varmaan ihan hyvä, että ilmat on vähän huonontunueet, sillä koulu on tahtonut jäädä vähän vähemmälle. Kaikeksi hämmästykseksi jokainen nykyään nousee aamulla oikeaan aikaan ja painellaan koululle suhteellisen aikasin tekemään töitä ja siellä ollaanki yleensä vähintään se 4 tuntia. Tänään tulikin jo sellainen este, ettei opettaja pysy meidän tahdissa mukana, kun sillä ei tunnu riittävän aikaa kertoa mitä meidän pitää tehdä seuraavaksi. Vaikuttaa vähän siltä, että joudutaan väkisin pitämään loppu viikko vapaata, sillä ei hyödytä mennä koululle ilman opettajaa.

Toisaalta meidän täytyy pitää maanantaina espanjankielinen esitelmä jostain randomi aiheesta. Ehkä sitä joutuu huomenna alkaa jo vääntämään. Tässä ollaankin mietitty, että kertoakko asiallisen esitelmän vai heittääkö vitsiksi koko touhun ja höystää stereotypioita suomesta vähän lisää.

Espanjaneuro

Huonot kelit on myös innostanut pyörimään kaupoissa taas uudestaan, sillä ulkona ei niin paljon oo enää viihtyny. Tulipahan uuden takin ostossa törmättyä erikoisempaan hintalappuun. Luulin takin maksavan hieman enempi, mutta en huomannut että eurojen lisäksi hintalapussa on myös espanjaneruo.

Tänään otettiin taas asiaksi vähän pistää kämppää järjestykseen. Edellisestä siivouksesta on jo hieman aikaa, enkä taida kovinkaan palio valehdella, jos totean, etten oo koskaan siivonnu edes puoleksi noin likaista keittiötä. Extremekokemuksia tulee myös seinistä. Ne on lähiaikoina alkanu tummumaan aika raakasti. Varsinkin ulkoseinille kertyy erittäin palio likaa. Liekkö vesi kondensoituu ulkoseinän pintaan ja jostain siihen pääsee tarttumaan likaa. Siinä siivotessa laitettiin myös pyykkikone pyörimään. Aikasa sen melutessa älys, ettei kannata noin vanhaan koneeseen laittaa vaan muutamaa vaatetta. Melu saattaa yltyä erittäin kovaksi, vaatteiden pyöriessä epäkeskosti vain toisella laidalla rumpua. Alakerran mummokin oli vissiin tullut samaan tulokseen, sillä ovikello alkoi soimaan erittäinkin kiivaasti.

seinää

Ovella vastassa oleva mummo yritti espanjaksi selittää erittäin tuohtuneena, että meidän kone pitää liian kovaa ääntä, eikä alakerrassa pysty asumaan. Käsimerkeistä, äänitehosteista ja ilmeistä pysty sen verran päättelemään, mutta pitkien sekunttien jälkeen sain sanottua, etten ymmärrä sanaakaan. Mummoa se ei tuntunu hiastavan, vaan näytti että se alko huutamaan sen jälkeen, että mitenkä voin asua täällä jos en osaa paikallista kieltä. Kerranki tuntui siltä, että ehkä oli helpotus, etten oikeasti ymmärtäny mitään mitä se sano. Aikasemmin ei oo tarvinnut naapurin mummojen kanssa olla tekemisissä, mutta veikkaampa, että tämä mummo vei kyllä voiton suomalaisista. Oli sen verran kiivaan olonen pakkaus. Lopuksi mummo lähti vihasena kävelemään, jolloin laitoin oven kiinni ja jälkeenpäin mummo kävi vielä varalta paukuttamassa pari kertaa nyrkillä ovea. No onneksi pyykinpesukone pääsi justiinsa ohjelman päähän, kun oli oven aukassut.

Kämppäelämää

Vaihtoon lähtiessä mietin monesti, että mitähän tästä matkasta oikeen tulee, kun Jukan kanssa on jo kouluaikoina mennyt monta kertaa vähän pahemmin ristiin. Sille ei vaan aina tunnu mahtavan mitään, jos kummallakin on erilainen tyyli tehä juttuja. Koulussa asiat on pystyny nopeaa unohtamaan ja jatkamaan eteenpäin, mutta lähtiessä mietti, että täällä sitä ollaan kuitenkin 24/7. Heti alkumatkasta jo huomas, ettei sitä kesän aikana olla muuttuttu mihinkään ja vieläkin menee toimintatavat hieman ristiin. Ehkä alkumatkasta pienoinen ressi oli myös höystämässä ajatuksia.. Vaikka reissu on kaikin puolin ollut aivan huippu, niin siltä ei ole voinut välttyä, että muutaman kerran on joutunu vääntämään rautalankaa ja puremaan hammasta. Joskus hammasta on myös joutunut puremaan, kun huonona päivänä toinen on kertonut liian hyvän jutun, eikä kykene nauramaan :) Tässä ajan mittaa on huomannut, että vaikka ei aina niin parhaita kavereita olla oltukkaan, niin siltikin asioista pystyy puhumaan. Reissulle lähtiessä mietinkin, että voi olla todella iso tutkimusmatka myös itteeni ja ehkä juurikin siksi myös halusinkin lähtä, vaikka ei niin suurta poltetta oo ikinä ulkomaille ollutkaan. Matkalla on tullut paljon semmosia asioita vastaan, jotka on kasvattanut ja ohjannut ajattelemaan vähän laajemmalla tavalla. Monen mutkan jälkeen on huomannut jonkin muuttuneen myös Jukan välillä. Aina on pystynyt enemmän ja enemmän porisemaan ja yks päivä huomasin, että pysähdyttiin moneksi tunniksi vaan kelailemaan menneitä ja puhumaan siitä mitä kouluaikoina onkaan tapahtunut. Siinä jutellessa havahtu, ettei aina ole itsekkään toiminut toivotulla tavalla ja pikkuhiljaa oppii kunnioittamaan enemmän ja enemmän toisen ajatusmaailmaa, vaikka meidän tyylit tehdä asioita on monesti ihan erilaset. Itselleni on ollut ainakin tärkeää huomata, että oikealla tavalla lähestyttäessä asioita, myös ennen hieman vaikeammat asiat voivat muuttua ihan uuteen valoon, joka tekee myös todella hyvää ihmissuhteille. Ehkä tähänasti reissussa opettavaisinta on ollut kohdata erilaisia ihmisiä. Paikalliset saattaa elää hyvinkin erilaista elämää mitä itse, mutta siltikin niiden kanssa pystyy tulemaan hyvin toimeen, kunhan vaan kunnioittaa erilaista kulttuuria.

iltapala